(Helsinki-kirjat 2011)
Aurora on kehonrakentaja ja nuori yksinhuoltaja. Charles rakastaa kehonrakentajanaisia ja haluaa valmentaa uuden suojatin bodausmaailman huipulle edellisen kyllästyttyä dopingin sivuvaikutuksiin. Kun nämä kaksi kohtaavat Venice Beachin legendaarisella Gold's Gymillä, alkaa Auroran uuden nousun tai tuhon aika, näkökulmasta riippuen. Mukavan elämän ja unelmansa tavoittelun hintana Aurora tarjoaa rikkaalle Charlesille tämän perversioihin vetoavaa viihdettä. Itsekeskeisyyteensä käpertyvien ihmisten maailmaan ei tahdo mahtua 12-vuotias tytär, joka kaipaa treenimaailmaan uppoutuvaa äitiään.
Romaanin ihmiskuva kylmää. Lähes kaikki henkilöt näkevät muut vain välineinä omien tavoitteidensa edistämiseen. Auroran ja Charlesin suhdekin on molemminpuolinen hyväksikäyttösuhde, tosin rahattomana Aurora on selvästi altavastaajana. Oli suorastaan vastenmielistä lukea joitakin pervoilukohtauksia yksityiskohtaisine suolihuuhtelun kuvauksineen ja rankaisuleikkeineen. On kuitenkin virkistävää, että mitään intohimon ja kiinnostuksen kohdetta ei kuvata kummallisena, vaan vaikkapa kiinnostus vaippaleikkeihin on henkilön yksi ominaisuus muiden joukossa.
Kirjan maailma on uskottava ja yhtenäinen. Ammattikehonrakennuksen termit ja treeniohjelmat menevät täydestä harrastelijalukijalle. Kirjailija onkin itse entinen kehonrakentaja, joka tuntee alan josta kirjoittaa. Silti kirjan jälkisanat tuntuvat tarpeettomilta. Niissä kirjailija kertoo aineiden käytön olevan tavallista bodauksen huipulla, mutta muuten harvinaista, ja muistuttaa kehonrakennustyyppisen harjoittelun olevan ylipäätään terveellistä ja kannatettavaa ilman lisäaineita. Ihanko oikeasti meitä lukijoita pitää valistaa tällaisista asioista?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti